Vuoden masentavin maanantai?

Olen talviuni-ihminen. Tai, miten sen sanoisi, en ole aktiivisimmillani keskellä talvea. Vireys ei ole parhaimmillaan. Haluaisin vain käpertyä jonnekin lämpimään. Ja sitten on se vuosisuunnitelman tekokin… Tammikuu tuntuu hiljaiselta, seisahtaneelta, raskaalta ja kylmältä. Talvi on minulle ennen kaikkea päättämisen aikaa. Tammikuun pakkasissa keskityn rutiinien ylläpitoon, projektien loppuun saattamiseen ja menneen vuoden analyysiin. Onko sinullekin vaikea innostua ja tehdä luovasti uusia suunnitelmia keskellä talvea?

Vuosi alkaa eri aikaan kuin kalenteri

Minulle vuosi alkaa oikeastaan vasta keväällä. Kalenterin vuodenvaihde on kuitenkin ihmisen sille määrittelemä rajapyykki. Luonto herää täällä pohjoisella pallonpuoliskolla keväällä. Ja kevät herättää myös minun elämänvoimani. Helmikuu antaa usein pientä lupausta kevään valosta ja maaliskuussa alkaa luontokin jo puskea uutta elämää.

Vuosisuunnittelu vuodenaikojen rytmissä

Olenkin jo vuosia tehnyt vuosisuunnitelmat vuodenaikojen rytmissä. Yrityksen asioissa tietyt asiat menevät toki vuodenvaihteen ajankohtaa seuraten, mutta monissa henkilökohtaisissa asioissa ja yksinyrittäjänä kykenen tekemään suunnitelmia haluamallani tavalla. Talvi on minulle ensin joulukuussa juhlan ja perheen aikaa, sitten tammikuussa siirryn viimeistelemään syksyn projekteja ja analysoimaan mennyttä vuotta. Myös kirjanpidosta tulee osviittaa sopivasti tähän saumaan. Helmikuussa alan pikkuhiljaa valon herätellessä luovuutta kirjaamaan suunnitelmia ja aikatauluja tulevaa ajatellen.

Menneen vuoden merkitys uuden suunnan löytämisessä

Paljonko aikaa sinä varaat menneen vuoden läpikäymiseen? Perussääntöjä uuteen suunnatessa ja suunnitelmia kirjatessa on, että tietää, missä nyt on, miten tähän on tultu ja on ottanut opikseen menneestä. Vanhan vuoden läpikäymiseen panostetaan usein aivan liian vähän. Jos sinusta tuntuu, että vuoden 2026 tavoitteita on tahmea asettaa, harkitse keskittyväsi ensin menneen analyysiin. Voit käyttää vanhaa tuttua työhevosta: SWOT-analyysiä tai laittaa ylös, mitä haluat jatkaa, mitä jätät pois, mitä uutta haluat kokeilla ja mitä jatkat muutoksin. Voit käydä asioita läpi kuukausittain tai elämän osa-alueittain. Itselleni on tärkeää myös kiitollisuuden näkökulma.

Käytännössä kävin läpi ensin vuoden 2025 kalenteria. Kirjoitin ylös onnistumisia, epäonnistumisia, kiitollisuuden kohteita, kesken jääneitä hankkeita ja oppimisen paikkoja. Teen melko ahkerasti sähköisiä muistiinpanoja ja toin ne ChatGPT:n analysoitavaksi. Pyysin yhteenvetoa ja tiivistä ajatusta siitä, mikä minua on kiinnostanut 2025. Katsoin äänikirjapalvelussa kuuntelemani kirjat ja kirjastosta lainaamani, sekä ostetut. Ja vielä kännykän kuvat. Näiden herättämiä ajatuksia kirjoitin muistiin pitkään.

Kun suunnitelmat tuntuvat raskailta

Joskus uusia suunnitelmia voi olla vaikea tehdä, jos on kokenut, etteivät ne kuitenkaan toteudu. Suunnitelmat ja tavoitteet tuovat vain epäonnistumisen kokemuksia. Miten tästä voisi päästä yli ja eteenpäin? Ehkä paras tapa on muuttaa näkökulmaa siten, että on melko todennäköistä, että monet suunnitelmat eivät toteudu, eikä tavoitteita saavuta, koska asiat eivät riipu yksin meistä. Maailma ja elämä tulevat väliin. Suunnitelmat ja tavoitteet ovat silti hyödyksi motivaation ja oppimisen mahdollistajina. Opimme näistä ”epäonnistumisista” vähintäänkin yhtä paljon, kuin onnistumisista! Ja siksi juuri ne mahdollistavat kasvun ihmisenä.

Kolmen näkökulman menetelmä

Kun olet käynyt läpi mennyttä vuotta haluamallasi tavalla ja laajuudella, mieleesi saattaa nousta kysymys, johon haluaisit vastauksen, ennen uuden suunnan hahmottamista. Se voi koskea työtä, ihmissuhteita, terveyttä tai elämän suuntaa yleisemmin. Pitkä pohdinta muistikirjan äärellä voi tuoda oivalluksia, mutta joskus tarvitaan työkalu, joka tuo nopeasti esiin useita näkökulmia. Yksi tällainen on klassinen head, heart, gut -menetelmä.

Toimi näin:
  1. Muotoile kysymys selkeäksi ja ytimekkääksi. Rauhoita keho ja mieli muutaman rauhallisen hengityksen avulla.
  2. Esitä kysymys ensin tietoiselle mielellesi ja anna järjen vastata. Odota rauhassa, kunnes vastaus muotoutuu.
  3. Aseta käsi sydämen kohdalle ja esitä sama kysymys lempeästi sydämelle. Älä kiirehdi. Huomioi tunteet ja arvokysymykset, joita vastaus herättää.
  4. Siirrä käsi vatsan alueelle ja anna vatsanpohjatuntemuksen vastata. Kiinnitä huomiota kehon viesteihin ja aistimuksiin.

Kirjaa kaikki vastaukset ja muut havainnot ylös.

Mielemme on vahvimmillaan loogisessa ajattelussa ja säännönmukaisuuksien havaitsemisessa. Sydämeltä kysyessä haemme tunteiden viisautta, arvojemme mukaista toimintaa ja vaikutusta ihmissuhteisiin. Vatsanpohjatuntemus tuo esiin vaistomaista tietoa, intuitiota ja kehon viestejä. Tämä työkalu on toistuvasti hämmästyttänyt minua nopeudellaan ja monipuolisuudellaan.

Lopuksi: vuoden masentavin maanantai

Vuoden masentavin maanantai -termi on olemassa. Ei tieteellisessä merkityksessä vaan kaupallisena. Se on useimmiten tammikuun kolmas maanantai, mutta toinen ja kolmaskin käy. Kirjoitin tämän julkaistavaksi toisena kolmantena maanantaina, mutta sen verran ”masennus” tai talvihorros painoivat, että viikko siinä julkaisussa lopulta meni…