Herkulliset terveelliset sienet

Sienet ovat erinomainen lisä ruokavalioon

Sienet ovat hyvin monipuolinen ja kiehtova eliökunta, jotka eivät ole eläimiä, eivätkä kasveja. monet sienet muodostavat rihmastoja ja jopa arkikielen sieninä tunnettuja itiöemiä, osa on yksisoluisia ja niitä kutsutaan hiivoiksi. Sienillä on luonnossa keskeinen merkitys hajottajina ja kasvien yhteistyökumppaneina. Monet kasvit pitävät juuristossa kaverinaan jotain sientä, joka tarjoaa kasville ravinteita ja saa vastapalveluksena sokereita. Mutta tässä jutussa keskitymme ruokasieniin. Juuri niihin, joita ensimmäiseksi ajattelemme, kun puhumme sienistä. Onneksemme sieniä voi poimia Suomessa jokamiehen oikeudella täysin ilmaiseksi. Sieniretkellä on terveysvaikutuksia jo pelkästään ulkoilun ja luonnossa olemisen muodossa.

Sienissä on hyvin monipuolinen valikoima vitamiineja ja kivennäisaineita. Niissä on muun muassa D- ja B-vitamiinia, kuten folaattia, niasiinia, riboflaviinia, pyridoksiinia ja kobalamiinia. Ne sisältävät myös runsaasti hivenaineita raudasta sinkkiin ja seleeniin. Hivenaineet säilyvät myös paistettaessa ja pakastettaessa, mutta osa vesiliukoisista vitamiineista haihtuu kypsennettäessä veden mukana pois.

Sienet ovat erinomainen lisä ruokavalioon. Ensinnäkin sienet sisältävät vain vähän energiaa suhteessa kivennäisaineisiin. Ne ovat siis ravinnetiheitä. Sienistä löytyy kaikki ihmiselle välttämätöntä aminohappoa, aivan kuten punaisessa lihassakin. Lihassa ei kuitenkaan ole kuitua, kuten sienissä. Sienet sulavat hitaasti ja nostavat verensokeria vain vähän, ne pitävät sinut pitkään kylläisenä. Rasvaa sienissä on vain vähän. Mutta jos valmistat sieniruoan, johon lisäät vaikkapa runsaasti kermaa, tilanne on luonnollisesti toinen.

Suomalainen syö sieniä keskimäärin puoli kiloa vuodessa. Määrä toki vaihtelee yksilöittäin suuresti. Vertailun vuoksi aasialainen syö keskimäärin 20 kg /vuosi. Osa meistä inhoaa syvästi sieniä, eikä syö niitä kuin vahingossa. Ja monille ensimmäinen ajatus ovat sienten myrkyllisyys tai niihin kertyvät raskasmetallit. Joillekin meistä runsaat sienimäärät voivatkin saada suoliston reagoimaan laktoosin tavoin, koska niissä saattaa olla paljon mannitolia eli sienisokereita. Useimmille sienet sopivat mainiosi. Jos oirehdit, kokeile pitkittää kypsennysaikaa. Muista, että jos lisäät sieniruokaan runsaasti rasvaa, se vaikuttaa energiamäärään.

Tiedät varmaan 5 perusmakua: makea, suolainen, hapan, karvas ja hieman tuntemattomampi umami. Umamin löysi japanilainen kemisti Kikunae Ikeda 1908. Umamin maku on täyteläisen ruokaisa maku, jota on esimerkiksi soijakastikkeessa ja lihassa. Aromivahvenne natriumglutamaatti lisää ruokaan nimenomaan umamin makua. Umamia on runsaasti myös sienissä. Sieniä onkin aikojen saatossa käytetty paljon ruoan maustamiseen. Kastikkeeseen on murennettu kuivattuja mustia torvisieniä tai tatteja. Myös tryffeli kuuluu sieniin.

Herkulliset sienet

Herkulliset sienet

Sienten terveysvaikutukset

Sienten terveysvaikutukset ovat lukuisten tutkimuksen kohteina. Monilla sienillä ja niistä eristetyillä aineilla on terveysvaikutuksia. Perinteiset antibiootit penisilliini ja erytromysiini ovat alun perin löydetty ja eristetty sienistä. Kerrotaan, että Amerikan alkuperäisasukkailla oli antibioottivoiteita käytössään jo löytöretkien aikaan. Parhaillaan tutkitaan mm. koppelokäävän, siitakesienen, silkkivyökäävän, pakurikäävän, lakkakäävän ja osterivinokkaan terveys- ja lääkinnällisiä vaikutuksia.

Miksi sienillä mahtaa olla tällaisia vaikutuksia? Koska luonnossa erilaiset eliöt kilpailevat elintilasta. Sienelle on eduksi pitää kilpailijat loitolla. Näin esimerkiksi Penicillium-home valtaa kasvupaikan itselleen bakteereilta. Esimerkiksi arkisella herkkusienellä saattaa olla syöpää hillitseviä vaikutuksia – tutkimusta tarvitaan yhä lisää. Ja lähes kaikille tuttu kosteikkovahvero (sekoittuu usein suppilovahveroon) saattaa hillitä hiivasienten kasvua.

Ravintoaineiden lisäksi sienissä on hyvin monenlaisia fytokemikaleja eli bioaktiivisia yhdisteitä, joilla saattaa olla terveydellisiä vaikutuksia. Monet kasvien tai sienten fytokemikaalit näyttäytyvät ihmissilmään värillisinä. Fytokemikaalit toimivat usein antioksidantteina tai voivat esimerkiksi vahvistaa immuunijärjestelmää sekä viruksia, että bakteereita vastaan. Sieniä on käytetty lääkinnällisiin tarkoituksiin luultavasti jo esihistoriallisina aikoina. Jäämies Ötzin tavaroista on löytynyt mm. taulakääpää ja pökkelökääpää.

Biohakkeri ja ravintoasiantuntija Jaakko Halmetoja on kirjoittanut kirjan Pakurikääpä – Opas lääkinnällisten sienten maailmaan. Kyseessä on ensimmäinen suomeksi kirjoitettu opas sienten lääkinnällisiin hyötyihin. Esimerkiksi pakurikääpä rauhoittaa erityisesti suoliston tulehdustiloja säätelemällä suoliston omia mikrobikantoja. Tiesitkö, että pakurikääpä kasvaa kotoisen koivun kyljessä ja melko tavallinen?

Vinokkaita

Herkulliset sienet

Sieniretkelle

Sieniä kannattaa siis poimia. Suppilo- ja kosteikkovahvero ovat poimittavissa vielä pienen pakkasenkin jälkeen. Opettele joka syksy muutama uusi sieni ja kohta ei tarvitse harmitella sitä, ettei sopivia sieniä löydy. Sienten tunnistamiseen on syksyisin tarjolla sienineuvontaa. Lisäksi voit osallistua sienikurssille sienioppaan opastuksella. Itselläni on ollut tapana poimia mukaan erilliseen pussiin yksi tai kaksi mielenkiintoiselta näyttävää sientä ja tunnistaa ne jälkikäteen ja oppia näin uusia lajeja. Älä koskaan laita tuntemattomia sieniä samaan keräilyastiaan ruokasienien kanssa ja turvallisinta on koskea niihin käsineet kädessä. Tärkeää on myös, ettet poimi sieniä tien vieriltä vaan puhtaasta maastosta tai kaupan hyllyltä.

Omaan lapsuuteeni 70-luvulla kuului lähes vuosittain uusi sienikirja. Sienien keräily oli ilmeisesti suosittua ja toisaalta vakavia myrkytystapauksiakin sattui. Tietokirjailijat ja biologit Sinikka Piippo ja Pertti Salo ovat kirjoittaneet tänä vuonna julkaistun Terveyttä Sienistä -kirjan. Kirja kertoo muutamiin sieniryhmiin keskittyen kaiken tarpeellisen. Kirjaa varten kirjailijat perehtyivät satoihin kansainvälisiin tutkimuksiin, joissa käsiteltiin nimenomaan terveysvaikutuksia. Kirjassa esitelläänkin monia hieman tuntemattomampia, mutta Suomessa kasvavia sieniä. Esimerkiksi maitake ja matsutake tunnetaan lähinnä japanilaisilla nimillä, mutta kasvavat meidän metsissämme. Lisäksi kirjassa kerrotaan mm. sienten käytön historiasta, viljelystä ja niiden valmistuksesta ruoaksi. Mukava uutuus perinteisten tunnistusoppaiden joukkoon.

Sientenkin kanssa kannattaa olla monipuolinen eikä välttämättä innostua syömään liiallisesti vain yhtä sienilaatua terveysvaikutusten toivossa. Omia suosikkejani ovat osterivinokas, kanttarelli ja sekasienisalaatti. Vanhemmistani poiketen ostan sienisalaattini usein valmiina kaupan tiskiltä. Osterivinokas kuuluu suosikkeihini paitsi maun, myös sen mahdollisten terveysvaikutusten takia – se alentaa kolesterolia ja hillitsee viruksia ja niitä saa myös viljeltyinä. Elintarvikevirasto Eviran mukaan mitään ylärajaa sienten syönnille ei ole.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Fill out this field
Fill out this field
Syötä kelvollinen sähköpostiosoite.
You need to agree with the terms to proceed

Valikko