Länsimaissa vuosi vaihtuu tammikuun alusta. Itselleni luontevin ajankohta uudelle alulle on keväällä. Silloin luontokin herää uuteen alkuun talvilevon jälkeen. Toki teen tulevan vuoden suunnittelua vuodenvaihteessakin, mutta keväällä paneudun siihen uudelleen. Ja koko sydämellä. Tänä vuonna maaliskuu on ollut Etelä-Suomessakin vielä luminen ja talvisen oloinen. Tänään tuntuu siltä, että olen todella herännyt kevääseen!!
Elämän tarkoitus on muutos ja kasvu. Oma tavoitteeni on kohtuullisen hyvä elämä. Käytännössä se tarkoittaa joustavuutta niiden asioiden kohdalla, joihin en itse voi vaikuttaa ja toisaalta viisautta tehdä päätöksiä niiden osalta, joihin voin vaikuttaa.
Elämässä on hyvä olla pysyviä, turvallisia asioita jatkuvan muutoksen tueksi. Muuten kasvuprosessi alkaa tuntua helposti ylivoimaisen haastavalta ja pelottavalta. Maailmassa kun kohtaamme joka tapauksessa valtavaa ja kiihtyvää muutosta päivittäin. Kun suunnittelet elämääsi, kannattaakin ensin arvioida sen hetkinen tilanne perusturvallisuuden ja voimavarojen osalta. Joskus muutos voi olla myös pakotettu ja silloin täytyy laittaa viimeisetkin voimat peliin. Turvallisuus antaa paljon mahdollisuuksia muutokseen, mutta toisaalta muutoksella voit myös pyrkiä kohti parempaa turvallisuutta, jos tilanne on heikko.
Kun mietit haluamaasi muutosta, voit tarkastella neljää eri ulottuvuutta.
Kasvuun kannattaa suunnata hyvällä suunnitelmalla. Näkökulmasi pysyy riittävän avarana, kun pohdit useamman näkökulman kautta. Näkökulmia on muitakin kuin alla olevat, mutta tällä setillä pääset hyvään alkuun.
- Ympäristö. Joskus elämme tai työskentelemme epäterveellisissä ympäristöissä. Haaste voi olla fyysinen tai psyykkinen. Äärimmäisessä tapauksessa, jos muuta ei ole tehtävissä, täytyy vaihtaa ympäristöä. Muuttaa uuteen asuntoon tai vaihtaa työpaikkaa. Ympäristöön kuuluu myös paljon niitä asioita, joihin emme voi vaikuttaa. Ne täytyy vain hyväksyä ja olla joustva niiden kanssa.
- Tunteet ja kehon kemia. Tunteet ovat kehon kemiallisten reaktioiden ja ajatusten yhteispeliä. Ensireaktio tulee nopeasti vasteena jollekin aistien tuomalle viestille. Tätä aistimusta ja kehon ensimmäistä reaktiota toki vielä tutkiskellaan ja tulkitaan. Keho ja mieli ovat jatkuvassa ja saumattomassa vuorovaikutuksessa keskenään. Myös suoliston mikrobit vaikuttavat, samoin kuin liikunta, nälkä tai väsymys, kehon fysiologinen tila. Tunteet tulevat sen kummemmin lupaa kysymättä, Eikä niitä voi estää tulemasta. Mutta voimme vaikuttaa siihen, miten näytämme tunnetta ulospäin, miten annamme sen ohjata käyttäytymistämme. Ja voimme vaikuttaa kehon tasapainoon.
- Käyttäytyminen. Ehkä ensimmäinen näkökulma, johon usein tartumme. Myös se, jonka muuttaminen vaikuttaa petollisen helpolta. Käytännössä käyttäytymisen muutos on haastavaa. Suurin osa toimistamme tapahtuu automaattiohjauksella. Et mieti sen kummemmin, miten keität aamukahvin. Kasvu ei ole vain suuria muutoksia ja isoja tavoitteita. Pienet rutiinit, päivittäiset toimet, vievät voittoon, vaikka iso merkityksellinen tavoitekin tarvitaan. Meillä on vain rajattu määrä tahdonvoimaa. Siksi kannattaa miettiä huolellisesti, miten homma tehdään helpoksi käytännössä – niiden pienten rutiinien avulla.
Käyttäytymiseen liittyy myös pakeneminen ja väistely. Esimerkiksi television, herkkujen, päihteiden tai some-selailun pariin. Haemme turvallisuutta pysymällä vanhassa tutussa ja helpossa. Meille kaikille niin tuttua käyttäytymistä. Elämä ei muutu hetkessä ja itsestään, vaikka kuinka suunnittelee. Ole itsellesi armollinen. Ja sitkeä. - Armollisuudesta pääsemmekin sujuvasti ajattelun pariin. Valmennuksen peruskiviä on ajatusten taustalla olevien uskomusten ja ajattelukaavojen paljastaminen. Teemme jatkuvasti päätöksiä – pieniä ja suuria. Ja usein teemme ne sen suuremmin ajattelematta. Lisäksi päässämme pyörii valtavasti sisäistä puhetta, jolla vaikutamme paitsi päätösiin, niin myös omiin tunteisiimme ja tuntemuksiin. Jos emme ole tietoisia näistä ajattelun ja sisäisen puheen kaavoista, emme voi niihin vaikuttaa. Olemme niiden armoilla. Ajatukset ovat usein yksi suurimpia kasvun ja kehityksen jarruja. Jos emme usko itseemme, emme edes yritä. Stoalainen filosofi onkin sanonut: ”Ihmisiä eivät häiritse asiat, vaan heidän näkemyksensä niistä”. Ajattelulla voimme vaikuttaa suunnattomasti onnellisuuteemme, kasvuun ja kehitykseen. Klassinen ”puoli tyhjä” tai ”puoli täysi” lasi -tilanne.
Elämän tarkoitus on kasvu ja muutos, kaikille erilainen. Emme synny tähän maailmaan samanlaisin mahdollisuuksin ja ominaisuuksin, emme kohtaa elämässämme samanlaisia tapahtumia. Meillä jokaisella on kuitenkin mahdollisuus oman näköiseen kasvuun ja kehitykseen. Kun pohdit ja suunnittelet omaa tulevaisuuttasi, kasvun polkua, nämä neljä näkökulmaa kannattaa käydä läpi. Yksin, vaikka kirjoittaen, ystävän kanssa tai yhdessä valmentajan kanssa asioita pallotellen. Omia pohdintojasi voit vauhdittaa myös lataamalla Elämäntilanteen kartoituskirjan täältä.