Vaikka aivomme ovat erittäin taitavat ja tehokkaatkin tietojen käsittelijät, ne eivät selviydy kaikesta tietotulvasta, mitä ympäristömme ja aistimme niille tarjoavat. Maailma on aivoille aivan liikaa. Siksi meille on kehittynyt kyky valita ja suunnata huomiomme eli huomiokyky. Suodatamme aisti-informaatiota ja valitsemme, mihin keskitymme ja mitä käsittelemme tarkemmin. Huomiokyky siis ikään kuin johtaa aivojamme ja tekee päätöksiä resurssien jaosta. Joskin epäonnistuen usein… Mielemme lähtee vaeltamaan sinne ja tänne. Tietyissä tilanteissa keskittymiskyvyn herpaantuminen voi aiheuttaa vakaviakin seurauksia. Tuttu, joskin yleensä vaaraton tilanne: Olet lukenut kirjasta sivun ja sinulla ei ole aavistustakaan, mitä kaikkea siinä sanottiin…Toisinaan saattaa tuntua siltä, että olemme suorastaan sumussa. Pienikin prosessointi tuottaa vaikeuksia. Emme pysty keskittymään juuri mihinkään. Oletko huomannut, että esimerkiksi näin koronapandemian kynsissä näin käy entistä useammin, vaikka kaikkien panosta tarvittaisiin nyt erityisen paljon!

Stressi ja masennus

Kuormittuminen: stressi ja masennus heikentävät keskittymistä ja kykyä suunnata huomio. Helposti lähdemme miettimään menneitä, hilloamme ja märehdimme, ajatus kiertää kehää tai suunnittelemme, pelkäämme ja huolehdimme tulevia – saatamme maalata jopa kauhukuvia. Nykyisyydessä on ilmeisen vaikea pysyä. On arvioitu, että saatamme olla muualla jopa puolet valveillaoloajasta.

Tuntuuko tutulta?

Maailma muuttui odottamattomasti muutamassa päivässä. Juuri mikään ei ole entisellään. Arkirutiineista ei ole tietoakaan, tulevaisuus on tuntematon ja uhkakuviakin maalaillaan. Perheet ovat pakkautuneet yhteen 24/7 tai yksinäisyys muuttunut pakotetuksi. Hallinnan tunne on kadoksissa. Monen pää savuaa jo tai aivot ovat sumussa.

Voiko tälle mitään?

Kyllä voi! Mindfulness on ainut tunnettu keino parantaa reaktiokykyä. Ja se tutkitusti parantaa keskittymiskykyä. Ja myös kykyämme havaita ne hetket, kun mielemme lähtee omille retkilleen. Toki paljon muutakin, mutta pysytään tänään savuavissa päissä. Kyse ei ole vain sanahelinästä tai abstraktista käsitteestä. Mindfulness on konkreettista harjoittelua aivan kuten liikuntakin. Mindfulnesiin osallistuu ja siitä hyötyy koko keho, eivät pelkästään aivot. Ja samoin kuin liikunnassa, tuloksia saa vain säännöllisellä harjoittelulla. Siis päivittäin. Mitä enemmän treenaa, sen parempia tuloksia saavuttaa.

Mistä sinä aloittaisit?

Ensinäkin on tärkeää, ettet lähde suorittamaan tietoista läsnäoloa pinnistellen ja pakotetusti. Etsi itsellesi sopiva lähestymistapa. Osa harjoituksista voi tuntua aluksi haastavilta ja epämiellyttäviltäkin. Kuntosalillakaan ei lähdetä nostamaan heti mahdottomia painoja! Etene rauhallisesti ja lempeästi. Tavoitteena on elämän mittainen muutos.

Tässä kaksi hyvää ja helppoa tapaa lähestyä mindfulnessia:

  1. Hengitä syvään ja rauhallisesti. Ilma kulkee keuhkojen alaosiin asti. Napa liikkuu ja hartiat pysyvät aivan rentoina. Laske neljään sisään hengittäessä ja kuuteen, kun hengität ulos. Voit halutessasi myös tunnustella, miltä ilma tuntuu sieraimissa, kun hengität sisään. Ja miltä, kun hengität ulos. Stressaavassa tilanteessa on mahdollista rauhoittua jo parin hengityksen ansiosta.
  2. Valitse jokin arkinen päivittäinen tilanne, jossa voit keskittyä aistimuksiisi neutraalisti havainnoiden. Aamuinen suihku, tiskikoneen täyttö tai iltakävely esimerkiksi. Mitä näet? Mitä kuulet? Mitä tunnet ihollasi ja kehossasi? Mitä maistat ja haistat?

Aivot harjaantuvat melko nopeasti ja keskittymiskykysi parantuu, jos harjoittelet päivittäin. Seuraavaksi voitkin jo kokeilla meditaatiota. Puhelimeen löytyy lukuisia applikaatiota, joiden avulla voit aloittaa harjoittelun. Ns. kehoskannaukset ja mielikuvamatkat voivat olla helposti avautuva tie meditaation maailmaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Fill out this field
Fill out this field
Syötä kelvollinen sähköpostiosoite.
You need to agree with the terms to proceed

Valikko